MINIÄ MINIBUDJETILLA 1

Julkaistu Suomen nukkeyhdistys ry:n jäsenlehdessä. Lehdessä julkaistut kuvat ovat mustavalkoisia, mutta olen saitillani korvannut ne värikuvilla, jos mahdollista.

HUOM: Tästä ensimmäisen artikkelin projektista löytyy lisää kuvia muualta saitillani; ks. "Krusifiksit" vasemmanpuoleisessa menussa. (Englanniksi)

Miniä minibudjetilla (SNY-lehti 2/2003)

Tämän palstan tarkoituksena on esitellä projekteja ja materiaalivinkkejä kaikille, jotka ovat kiinnostuneita nukkekotiharrastuksesta, mutteivät halua sitoa harrastukseensa suuria summia rahaa.

Allekirjoittanut esittäytyy

Nimeni on Stella, ja olen kotoisin Helsingistä. Muutin tammikuussa '97 pakkasten keskeltä pysyvästi Irlantiin, asuen ensin reilut pari vuotta länsirannikolla Galwayssa, josta ajauduin sitten itärannikolle Bray'hin.

Olen aina rakastanut kaikkea minikokoista, ja lapsuuden suosikkilelujani olivat nelikerroksinen Lundby-nukkekoti, sekalainen valikoima muotinukkeja, joista Daisyllä oli oikein huonekalujakin sekä muuta oheismateriaalia, melkein täydellinen kokoelma Smurffeja, sekä muovisalkullinen Matchbox- autoja. Kaikki on edelleen tallella vanhempieni kotona.

Lapsuuden ja nykyisen uusleikki-ikäni väliin mahtui muutaman vuoden mittainen taukokin, josta palailin pikkuhiljaa minien pariin saatuani äidiltäni lahjaksi Mikael Albrechtin käsintekemiä 1:12 skaalan huonekaluja. Asuin siihen aikaan yksiössä eikä minulla ollut tilaa asettaa huonekaluja esille, mutta muutettuani Irlantiin ja isompaan asuntoon, kokosin kalusteista asunnon liukuovelliseen kirjahyllyyn, suojaan pölyltä ja kissoilta. Kun muutimme Bray'hin, muunsin koko kirjahyllyn nukkekodiksi. Siinä vaiheessa iski uudenlainen ongelma; nyt oli kolme kerrosta tilaa, muttei tarpeeksi huonekaluja täyttämään koko taloa!

Kotikaupungissamme ei ole yhtään varsinaisesti nukkekotitavaroita myyvää kauppaa, eikä minulla ole kovinkaan kummoista budjettia miniharrastustani varten. Oli siis aika hyödyntää kekseliäisyyttä sekä sorminäppäryyttä, ja tehdä itse täytettä nukkekotiin...

Kotoa löytyviä materiaaleja

Kävin läpi yhä purkamattomia muuttolaatikoita, kasseja ja kaappeja, ja kokosin yhteen kaiken potentiaalisen materiaalin. Löysin vuosikausia nurkissa pyörineitä kankaita, käyttämättömiä pellavapyyhkeitä, villalankoja, tyhjiä pakkauslaatikoita, vanhoja sähköjohdon pätkiä, pieniä oksanpätkiä, yms. Maalailen toisinaan myös sarjakuvahahmojani, joita varten minulla on kokoelma akryylimaaleja sekä erilaisia siveltimiä. Erittäin käytännöllisiä materiaaleja minien tekoon!

Em. materiaalien lisäksi olen joutunut ostamaan vain liimaa, skalpellin ja askartelusakset, saadakseni nukkekodin "asuttavaksi". Olen toki sittemmin ostanut muutakin, esim. erilaisia askarteluhelmiä, FIMO-massaa ja muuta lisämateriaalia, mutta aika pitkälle pääsee ihan perushankinnoillakin.

Olen käyttänyt kankaita tapeteiksi ja jopa lattioiksi. Osan seinistä ja lattioista olen maalannut akryylimaaleilla. Väliseiniä olen tehnyt erilaisista kosmetiikkapakkauslaatikoista, päällystäen nekin tapetiksi käyttämilläni kankailla. Tapetointijäljestä on tullut tasaista ihan tavallista paperiliimapuikkoa käyttäen.

Yksi todella helposti saatava ja käyttökelpoinen materiaali on pahvi. Eripaksuisia pahveja ja kartonkeja tuppaa kertymään itse kullekin esim. elintarvikepakkauksista ja muista jokapäiväisistä kodin hankinnoista. Pahvia voi käyttää vaikkapa nukkekodin huonekalujen tekoon. Pahvia on helppo leikata saksilla tai terävällä veitsellä, siitä voi koota huonekaluja liiman tai teipin avulla, ja räikeimmätkin mainostekstit voi täysin peittää maalilla. Itse käytän useimmiten akryylimaaleja, mutta olen maalannut pikkuhuonekaluja myös automaalilla, jota ostimme pienen purkin naarmuuntunutta liukuoven kahvaa varten. Myös kynsilakka sopii maaliksi. Itse olen käyttänyt lähinnä kirkasta kynsilakkaa akryylimaalilla maalattujen huonekalujen lakkaamiseksi.

Ihana internet

Internetistä on myös monenlaista apua miniharrastajalle. Sieltä löytyy harrastajaryhmiä, joissa voi keskustella harrastuksesta yleensä, jakaa vinkkejä, vaihdella esineitä ja materiaaleja, yms. Netissä on myös sivuja, joilta voi tulostaa nukkekotiinsa tapetteja tai taittelemalla ja liimaamalla koottavia esineitä. Mainitsemisen arvoinen printtisivusto on esim. Jim's Printables, URL: http://www.printmini.com/printables

Tällä palstalla julkaistavat kuvat ovat ainakin toistaiseksi mustavalkoisia, mutta lähes kaikista omista projekteistani on omilla sivustoillani värikuvia. Jos joku on siis kiinnostunut niitä selaamaan, oman minisaittini osoite löytyy palstan lopusta. Sieltä löytyy myös sähköpostiosoitteeni, jos joku haluaa kysellä tarkempia ohjeita tietystä projektista, tai muuten vaan antaa palautetta.

Nukkekodistani olen tehnyt erillisen sivuston, jos joku haluaa vilkaista kangastapetteja tai muuta edellämainittua. Sivuston osoite on: http://www.iol.ie/~stella/dhouse

Projekti - nukkekodin krusifiksi

Tämän esineen keksin alunperin suomalaisen nettiryhmän jouluswappiin. Jouduin ensimmäistä kertaa tekemään erän keskenään samanlaisia esineitä, ja päädyin tekemään krusifiksin, jollainen löytyy lähes jokaisesta katolisesta kodista.

Tarvikkeet:
- kaksi tulitikkua (ja kolmas avuksi)
- skalpelli tai muu terävä veitsi
- pätkä kuparilankaa (tai vahvaa ompelulankaa)
- puuliimaa (esim. Eri Keeper) tai superliimaa
- tummanruskeaa akryylimaalia (tai muuta maalia)
- ohut sivellin
- pala FIMO-massaa (tai jotain vastaavaa massaa)

Krusifiksia varten kannattaa käyttää hyvälaatuisia tulitikkuja, sillä huonompilaatuiset napsahtelevat helposti poikki, varsinkin lovettuina. Aluksi molemmista tulitikuista poistetaan sytytyspää ja toista tikkua lyhennetään niin, että tikut yhteen asettamalla saadaan sopivan näköinen risti. Tikun lyhentäminen käy helposti, esim. painamalla kovalla ja tasaisella alustalla skalpellilla vuorotellen tikun jokaista sivua samasta kohtaa - avuksi voi piirtää viivan, jos haluaa. Kun kaikilla sivuilla on pieni lovi, tikun pää on helppo napsauttaa poikki. Epäonnistuminen ei haittaa, kun materiaali on näin halpaa! Aina voi yrittää uudelleen.


Kuva 1

Ennenkuin tikun osat liimataan yhteen, molempiin tehdään skalpellin avulla pieni lovi, ks. kuva 1. Lovi tehdään painamalla pieni alku tulevan loven molempiin päihin, joista sitten veistetään varovasti ohuita lastuja loven toista reunaa kohti. Tikun paksuudesta noin puolet pitäisi veistää pois. Loven leveys on vähintään tulitikun paksuus, sillä toisen tikun on tarkoitus istua tähän loveen oman lovensa kohdalta. Jos lovesta tulee hieman liian leveä, se ei haittaa, vaan virheen voi peittää liiman ja/tai maalin avulla.

Kun ristin osat asetetaan yhteen, ne kannattaa ensin kiinnittää ohuella kuparilangalla (tai vahvalla ompelulangalla), josta saa samalla myös ihanteellisen ripustuslenkin krusifiksille. Vinkki: ohutta kuparilankaa saa esim. vanhan sähköjohdon sisältä! Pidä toisella kädellä ristin osia yhdessä, ja kiedo toisella kädellä kuparilankaa kiinnityskohdan ympärille ristiin rastiin. Lankaa katkaisematta, vie lanka ristin takapuolelta ristin yläosaan, ja tee vaikka tulitikkua apuna käyttäen langasta pieni ripustuslenkki, kietoen sitten lankaa vielä ristin ympärille ennenkuin pujotat lenkin teossa avustaneen tulitikun ulos lenkistä. Katso mallia kuvasta 2.


Kuva 2

Tässä vaiheessa voit lisätä kiinnityskohtiin liimaa, joka jämäköittää kiinnityksen ja tasaa mahdollisesti liian leveiden lovien jättämiä välejä.

Liiman kuivuttua, maalaa risti tummanruskealla akryylimaalilla. Katso edelleen kuvaa 2, jossa vasemmalla puolella maalattu risti. Ristihän kelpaa nukkekodin koristeeksi sellaisenaankin.


Kuva 3

Aloita FIMO-Jeesuksen muovaileminen mittaamalla ristiin verrattuna suunnilleen oikean kokoinen pala massaa, ks. kuva 3. Leikkaa palasta jokseenkin ihmisen muotoinen hahmo, jolla on siis kädet T-muotoisesti levällään (kuten ristiinnaulitulla). Muotoile hahmoa lähemmäksi oikeaa ihmisen muotoa; itse käytin kynsiäni apuna muotoilussa, ja tein yksityiskohtia skalpellin avulla, ks. kuva 4. Yksityiskohdiksi tein pintaviivan erottamaan jalat toisistaan, kevyet painallukset kylkiluiden kohdalle, hieman voimakkaammat painallukset lannevaatteeksi, sekä pisteitä ja ohuita viivoja skalpellin kärjellä hiuksiksi, orjantappurakruunuksi sekä kasvoiksi. Muovailuvaihettakaan ei kannata pelätä - jos hahmo menee pieleen, massan voi painaa kasaan ja muotoilun aloittaa uudelleen!


Kuva 4

Jos et voi tehdä massan muovailuvaihetta paistamiseen käyttämälläsi alustalla, tylsä litteäteräinen voiveitsi on hyvä apu massaesineen irroittamiseksi muovailualustasta ja sen siirtämiseksi paistoalustalle (esim. uunipelti, tms.). Katso käyttämäsi massan pakkausmateriaalista sen paisto-ohjeet.

Paistamisen jälkeen, sovita Jeesusta ristille ennen liimaamista. Voit tarvittaessa vielä hioa esim. massaesineen rosoisia reunoja hienolla hiekkapaperilla tai kynsiviilalla. Käytin itse liimaamiseen superliimaa, mutta muukin liima sopinee. Superliimaa käytettäessä on hyvä muistaa, että se kiinnittyy sekunneissa, joten korjaamisvaraa ei pahemmin ole. Valmis krusifiksi kuvassa 5.


Kuva 5

Krusifiksin voi ripustuslenkin avulla kiinnittää esim. pienellä naulalla (kovaan seinään), tai vaikkapa nuppineulalla (esim. kangastapettiin). Ihanteellinen ripustuspaikka on esim. nukkekodin makuuhuone tai lastenhuone.

Loppusanat ja linkkivinkit

Tässä esittelyjutussa tulinkin jo maininneeksi pari linkkivinkkiä, mutta jatkossa tarkoitukseni on liittää nukkekotiharrastukseen liittyviä tai muuten harrastuksen kannalta hyödyllisiä linkkivinkkejä palstan loppuun. Mainittakoon tällä kertaa mainio suomenkielinen sivu, jossa kerrotaan kuvien kera harrastukseen soveltuvista materiaaleista: http://www.kolumbus.fi/mikko.huusko/materiaalit.html

Muutama muu projekti on jo tätä palstaa varten mietittynä, mutta toiveita ja ehdotuksia saa esittää sähköpostitse. Otan myös mielelläni vastaan palautetta projekteista - kokeilitko itse, oliko liian helppoa tai vaikeaa, jne.

Miniterveisin,

Stella Stenroos
stello@eircom.net
http://stellas.tripod.com/mini